Taas yksi hyppäsi keikkumaan kattolamppuun ja huuteli sieltä.
En tiedä mikä sen nimi on, mutta se halusi kuvaan sininen pipo päässään.
Se käski laittaa mukaan suppusia kielonlehtiä.
Oli kuulemma nähnyt että kuvasin niitä.
Ehdotin että eikun siivet, laitan siivet.
Ei, se huusi ja loikkasi alas lampusta suoraan piirtoalustalle
ja polki jalkaa, kielonlehtiä!!!
On kuulemma höhlää kuvata suppusia kielonlehtiä
jos ei niitä käytä missään!
Laitoin kielot, mutta sitten kun se sanoi, että pitää olla kärpässienikin,
niin annoin sille ihmismäisesti oppitunnin vuodenajoista jne...
Että sieniä syksyllä,
ei ne voi olla samaan aikaan suppusten kielonlehtien kanssa.
Se sanoi, että hölynpölyä, kärpässieni sinne ja sassiin!
Omassa maailmassa kaikki voi olla toisin.
Hyvä kun se muistutti.
Sinipipo pieni.
9 kommenttia:
Sinipipo pieni on ihan oikeassa, omassa maailmassa voi asiat olla onneksi juuri miten haluaa. Hauska kollaasi. :))
Sinun ja Sinipipon dialogista syntyi hieno loppputulos:)
Hih, kyllä Sinipipot tietää!!! Ihana!
Ihmisentaimetkin ppäätävät itse mihin kasvavat, muut antavat niille sitä, mitä ne siihen tarvitsevat. :)
Ihana. Sinä. Halaus :)
Sinä ja Sinipipo koskettivat syvälle jonnekin, minne kaikki eivät yllä:)
Kiitos kauniit kommentoijat! :)
Sinulla on hauska luovuus.
*hymy korvissa*
t.Paula
Paula :)))))))
Lähetä kommentti